tiistai 9. kesäkuuta 2009

Nouto ja ohjattu nouto

Tänään vuorossa olivat noutaminen ohjattuna ja perusnouto, sekä aloitettiin tunnistusnouto.

Perusnoudossa ongelma on se,e ttä Nitro ottaa kapulan suuhun innostuessaan leikkimään = yllytyksellä heitettävän kapulan perään lähtee ja tuo sen, mutta ei halua pitää sitä suussaan paikallaan. Jossain aiemmassa koulutuksessa kehoitettiin käyttämään kevyttä pakotetta pitää sen suuta kiinni kapula suussa. Tämä oli virhe ja kapulasta tuli lähinnä paska juttu. Olenkin korjannut sitä yrittämällä saada kapulasta kivaa. Vaikka en ehtinyt montaakaan kertaa harjoitella aikanaan pakotteella ja senkin yritin saada kehuilla kivaksi, niin luulen sen tappaneen iloa kapulan noutamiseen. Sain kouluttajalta kokeiltavaksi kapeapäistä korkeampaa kapulaa kuin meillä ollut vanha ja liian pieni. Nitro sai otettua sen huomattavasti paremmin suuhunsa. Toinen kouluttajista kokeili nakkien avulla saada Nitrolle kivaksi pitää kapulaa suussa. Pääsivät siihen saakka, että kapula nenän edessä rauhassa ollessa menee ja siitä nakki.

Nitro kyllä innostettuna noutaa hyvin ja tuokin, välillä ihan käteen saakka hyvin. Nyt tehtävänämme on saada rauhallista kantoa ja kapulan suussa pitämistä miellyttäväksi ja sitten pikkuhiljaa sen tuomista sivulle ja irrottamista pyydettäessä. Nyt se kyllä kantaa sitä suhteellisen hyvin kun peruutan sen edessä ja kehun samalla kun tuo kapulaa minulle. Samalla varmaan korjaantuu kanto-ote oiekaksi. Nyt kun ei ole oikeasti suurempaa hajua oikeasta kantotekniikasta, niin osa noudoista tulee päädystä kantamalla. En ala moittimaan siitä vaan ohjaan kapula oikein suussa sen kantamiseen.

Ohjattu nouto aloitettiin siten, että lähetetään merkille ja siellä palkkaus. Rauhoitutaan noutosuuntaan. Noutokapuloina kaksi samanlaista koulutuspatukkaa merkin kanssa samalla linjalla toinenmuutaman metrin päässä oikealla ja toinen samalla suoralla linjalla vasemmalla. Palkkauksena leikki kun meni oikeaan suuntaan. Harjoitellaan vain ja ainoastaan aina sen puolen kapulan/patukan noutamista, joka maahan ensimmäisenä asetetaan. Yritetään saada Nitro ehdollistumaan sille, että ensimmäisenä asetettu on se, joka haetaan.

Merkin taakse lätkälle nami ja tarkoituksena opettaa Nitro kiertämään tötsän taakse seisomaan nenä minuun päin.

Virityssanoina: merkki ja nouto

Tunnaria aloitettiin siten, että tunnaritikku piilotettiin Nitron odottaessa jonkn matkan päähän nurmelle ja palkkaus rauhallisesti kun Nitro sen haistelemalla sieltä löysi ja otti suuhunsa. En usko tunnarissa oikean kapulan löytymisen olevan ongelma vaan sen, että kapulaa kuljetetaan ilman, että siihen tulee yhtään hampaanjälkeä. Olemme vuosien varrella leikkineet sen verran paljon piilotusleikkejä ja etsitty mm. keppejä metsästä, joka on juuri minun heittämäni ja leikki ollut palkkana.

Harjoitellaan yhden kepakon kanssa niin kauan, kun sen kanssa toimiminen on varmaa ja rauhallista. Muut lisätään vasta hyvin paljon myöhemmin mukaan kokonaisuuteen muiden osien ollessa kunnossa.

Virityssana: nyt etsitään

Muuten tänään otettiin taas paikallamakuut. nitrolla menee ihan loistavasti makuu minun ollessa piilossa. Se käy maahan hyvin ja nousee hienosti käskystä. Paikallaolosta on tullut hyvä kun olen aikanaan lenkkien aikana kentillä kouluttanut kaikkia koiriani siten, että muut joutuvat aina odottamaan irti paikallaan (ei tosin käskyn alla kuten paikallamakuussa) kun toisia koulutan. Olen myös ottanut jonkin verran oman lauman kanssa paikallamakuuta siten, että vuorotellen olen käynyt yhden tyypin viemässä makuulle ja toisen jne ja ajan ollessa täysi köäynyt käskyttämässä istumaan kunkin vuorollaan ja vapauttanut. Nyt palkkasin makuuta makuulla ollessa reilusti etutassujen väliin vahvistaakseni makuuta kun Nitro välillä mielellään ennakoisi istumaan nousemista. Tosin nyt se ei ole sitä tehnyt, mutta kuitenkin.

Minua kehoitettiin palkkaamaan enemmän perusasennossa olemisesta. Huomasin itsekin, että Nitro istuu asennossa valmiina kun vielä saan ohjeita. Samoin neuvottiin, että kaikkia liikkeitä ei kannata aina aloittaa perusasennosta ja välillä treenata sitä ihan itsestään.

Sitten harjoiteltiin istu-maahan ihan läheltä siten, että se peppu pysyy paikallaan. On ihan selvästi hoksannut jutun. Vähän meinaa tulla hötky palkkaa odottaessa,, mutta maltti onkin se toinen, mitä samalla treenataan. Näkyy ihan selvästi se, kun olen aiemmin yrittänyt nopealla tempolla saada tekemisen draivia pysymään päällä. Nyt kun ollaan tehty hitaamassa tahdissa välillä rauhoittuen, on tullut toivottua tarkkuutta jo huomattavasti lisää.

Harjoiteltiin muutaman kerran käännöksiä ja parin askeleen seuraamisia joka suuntaan. Hyvin menee.

Lopussa oli ryhmätreeni, jossa kuljimme kaikki ympyrässä sikin sokin seuraten jatkuvalla palkkauksella. Kouluttaja sanoi aina jonkun asennon ja siihen tuli asettua mahdollisimman nopeasti.

Nyt pitää koittaa joka päivä löytää pieni tovi ja ottaa noutokapulatreeniä Nitriksen kanssa. Tosin ensin varmaan pitää käydä ostamassa kunnollinen Nitrolle sopiva kapula. Samalla kyllä ostan tötsiä, että voin treenata ruutua ja merkkiä. Taitaa kyllä emnnä ensi viikolle, kun viikko on niin täynnä ja lähden vielä 5 päiväksi reissuunkin ilman koiria.

Nitrolla taitaa alkaa juoksut ihan näinä päivinä. Sen jutska on turvoksissa ja eilen 3 kk espanjanvesikoirapoika Tonto oli ihan valmis astumaan Nitron siltä seisomalta kun haisti peräsimessä jotain kiinnostavaa :D

tiistai 2. kesäkuuta 2009

Nitron treenipäiväkirja alkaa

Olimme tänään Nitron kanssa kolmansissa EKK:n tokotreeneissä ja kehoitettiinaloittamaan treenipäiväkirjan pitäminen. Loogistahan se jotenkin on aloittaa näin blogimuodossa.

Tänään kävimme teoriassa läpi noutoa, ruutua ja kaukokäskyjä.

Kaukokäskyt:
Nitro osaa istu-maahan-seiso kaukoina. Ongelmana eteenpäin pyrkiminen. Syynä todennäköisesti se, että sitä on palkattu edestä ja olen koko ajan innostanut sitä toimintaaj aleikkinyt. Rauhoittuminen ja liikkeiden hallittu tekeminen on ollut vähemmällä ja painopiste innokkuudessa ja nopeudessa. Jollain tokokurssilla meitä kehoitettiin opettelemaan liikkeet siten, että etutassut ovat paikallaan ja takaosa toimii. Nyt tulin kuitenkin siihen tulokseen, että on loogisempaa ja Nitrolle helpompaa, että takaosa liikkuu ja etutassut ovat paikallaan. Palkkaukseen malttia = nameja runsaasti ja rauhalliset liikkeet. Tarkoittaen siis sitä, etten pallon kanssa innosta vaan malttaisi olla asennoissa kunnolla. Aloitettiin opettelemaan takapään työskentelyä ihan perusteista. Jätän seisomisen vielä väliin ja keskitytään opettelemaan istu-maahan liikepari huolella. Virityssanoja en ole käyttänyt. Tähän opetellaan virityssana kauko.

Ruutuunohjaus:
Ei olla koskaan tätä oikeastaan harjoiteltukaan, joten saadaan lähteä uuden oppimisesta :) Hieno homma, koska niin moni muu liike me joudutaan uusiksi oppia. Tänään aloitettiin pallon vienti ruudun keskelle siten, että lähetän Nitron ruutuun pallon luokse ja menen sinne leikkimään sen kanssa. Tavoitteena saada ruutuunmenoon hyvä motivatio ja halu päästä sinne. Taidampa tulevana viikonloppuna Tallinnassa Voittajanäyttelyssä ollessani katsastaa, olisiko siellä tötsiä. Saa niitä täältäkin toki. Virityssana: mennään ruutuun.

Nouto:
Keppiä meillä haetaanlenkillä ihan innoissaan. Siinä olen opettanut, että keppiä ei saa pudottaa, vaan se annetaan minulle käteen niin homma jatkuu. Eräällä tokokurssilla neuvottiin laittamaan kapula suuhun (ja puinen ohuempi kepakko) ja pitämään suusta kiinni. Ei toiminut meillä lainkaan, vaan lähti ilo ottaa mitään koulutuksessa käytettävää suuhun. Jätinkin tuon sitten pois enkä aio enää noin tehdä. Kokeilin noutokapulan suussakantoa eikä se ollut kovin mieluinen. Leikittiinsillä hetken, että saan siihen kiinnostuksen ja ilon ottaa suuhun. Lähdetään siitä, että kapulan kantamisesta ja pitämisestä tulee kivaa ja sitten aletaan hinkata muita osioita. Virityssana: heitetään kapulaa.

Parilla aiemmalla kerralla käytyä ja tilannekatsaus:

Seuraaminen:
Nitron vierelläolon paikka on hyvä. Harjoitellaan muutama askel kerrallaan hyvässä kontaktissa seuraamista ja hallittuja käännöksiä. En ole tajunnut, että käännöksissäkin pitää tehdä hallittuja ja harkittuja askeleita :O Noh, jalat on päätetty siten, että oikealle astun oikealla ensin ja tuon vasemman rinnalle. Näin saan Nitron pysymään lähempänä minua. Vasemmalle oikeajalka lähtee kääntämään ensin. Näin saan taas paikan pysymään parempana. Virityssana: Hmmm... Sitä en tainnut miettiäkään vielä. Nyt seurataan. Joo, se voisi olla sopiva. Ai niin, ja mun suurin ongelma on oman asennon pitäminen! Käännän mieluusti kroppaa koiraan ja katson sitä. Ihan selviä peruja agilitystä kun pitää pitää kaikkea koko ajan silmällä eikä jättää näkökentän ulkopuolelle.

Liikkeesä seisominen:
On meillä aikas hyvä. Harjoiteltiin sitä, että kierrän Nitroa sen siinä seistessä. Toimii kokonaisuudessaan hyvin. Hienoista edistämistä istumisessa, joten palkkaus seisoessa. Virityssana: sitten pysähdytään.

Liikkeestä maahanmeno:
Samoin hyvä. Edistämistä istumaan nousussa, mutta palkkauksen ajoittamisella kuntoon. Virityssana: pysähdytään makoilemaan.

Paikallamakuu:
Ei ongelmia. Kun olen niinpitkään itsekseen treenaillut lenkkien varsilla useamman koiran kanssa ja muut ovat joutuneet odottamaan vuoroaan, on tästä tullut varma. Viime kokeessakin tuli todistettua, että Nitroon voi luottaa. Paikallamakuussa olleista kuudesta koirasta 4 lähti juoksemaan ympyrää ja oli kauhia hulabaloo, Nitro pysyi silti paikallaan. Tänään makasi 4 min minun ollessa piilossa. Kahden minuutin kohdalla kävin palkkaamassa. Ensimmäinen paikallaolo tehtiin istuen noin 3 min siten, että palkkasin vähän väliä. Istumisesta Nitris mielellään kävisi maahan. Virityssana puuttuu... Olisiko hyvä: tulee pitkä makuu.

Kotona ei olla juurikaan ehditty ihmeitä treenata. Täällä on 3 muuta aikuista, 3 viikkoiset pennut, 9 kk tyttö, hurja remontti ja talo jatkuvasti täynnä väkeä :) Mutta en aio ottaa stressiä. Tavoite on olla vuoden tokostaffi jollain aikavälillä ja JOS meillä alkaa sujua hyvin ja intoa riittää, niin kokeillaan, miten ylös päästään ja olisiko TVA toivoton. Mutta lähielämän tavoite on se tokostaffin titteli. Nitro on siis kahdesti ehtinyt olla vuoden agilitystaffi, kunnes sen vauriot kyynärissä siirsivät meidät siitä hommasta sairaseläkkeelle. Ja voi kun meitä se harmittaa! No, Nitrolla on työhaluja ja sen kanssa on kiva tehdä asioita, niin kokeillaan itsellekin melkoisen uutta ja outoa muotoa. Alokasluokan nyt helpolla pääsee läpi, mutta sellainen "kunnon toko" on minulle vierasta. Agilitya siis on tullut harrastettua 14 v enemmän ja vähemmän.

Kyynärten tilanne tällähetkellä on sellainen, että Seraquinia syödään edelleen (ollaan syöty lisäravinteena nivelrikkoon tarkoitettuja valmisteita noin kolme vuotta), Carthrophen piikkisarjoja on otettu pari, edellisestä alkaa pian olla sen verran, että voisi kuurin uusia. Kipulääkkeitä joutuu välillä ottaa, kun raukka on ihan puujalka kävelynkin jälkeen. Nyt on liikunnan puolesta ollut hyvä jakso. Ollaan tehty mieluummin pitkiä ja rauhallisia lenkkejä kuin revitelty. Välillä pitää heittää palloa tai keppiä, niin sekin tehdään verryttelyjen jälkeen hallitusti. Tosin, into hakea on niin suuri, että hallittua ja kyynärille parasta siitä ei saada koskaan. En kuitenkaan halua Nitroa tylsistyttää ja lamaannuttaa kaikesta, niin välillä saa purkaa energiaakin. Sitten olen itse tarkkana lihashuollosta. Pitäisi varmaan jossain vaiheessa käydä röntgenissä tarkistamassa nykytilanne. Etukyynärissä siis nivelrikko, luupiikkejä ja kukkakaalimaista rustottumaa. Virallinen lausunto niistä 2/3.